Ilo piipahti massunsa kanssa ultrassa 4.12 ja siellähän näkyi monta pientä palleroa. 7 veikkailtiin, mutta aika näyttää mitä loppiaisen tienoilla pihalle tupsahtelee.
Ilolla on ollut helpon oloinen raskaus, koska ruoka on maistunut koko ajan hyvin ja mielialakin ollut tarmokas, kuten aina. Toivottavasti näin mukavasti päästään maaliin saakka ja synnytys sujuu mutkattomasti, kuten rotuun kuuluu.
Vuorossa on siis Crestwood U-pentue, jonka isoimmaksi tavoitteeksi olen ottanut hyvät luonteet. Näistä odotetaan harrastuskavereita niin agilityyn kuin muuhunkin, mitä tulevat kodit sitten haluavatkaan harrastella. Ilolla itsellään on intoa kaikkeen agilitystä mejään ja Ilohan on ollut tasaisen varma sijoittuja myös näyttelykehissä, sen minkä on käynyt. Ilon luonne on erittäin itsenäinen ja se on kuin kala vedessä missä vain tilanteessa ja paikassa. Vieraat se vastaanottaa aina hymy korvissa ja varastaa kyllä mielellään kaiken huomion aina kun mahdollista.
Uroksen eli Noccon vahvuuksiin tässä yhdistelmässä kuuluu ehdottomasti ykkösenä luonne. Avoin ja reipas uros, jolla ei panta kiristä päätä missään tilanteessa. Aidoksi karvattomaksi myös luokiteltava, joka on aina mulle mieluinen asia vallankin puuterihuiskun kanssa yhdistettynä. Tämä siis siksi, kun puuterit eivät kanna nakutekijää genetiikassaan, jolloin pentujen karvaisuuteen vaikuttavat asiat tulevat ainoastaan karvattoman vanhemman puolelta ja jos se onkin tumppunaku, yksinomaan tumpusta suvusta, voi olla hakusessa järkevä karvan määrä pennuilla. Noccolla on myös vahvat hampaat ja oikea purenta, joka ei sekään ole ihan helppo homma löytää aidolla nakulla.
Kookkaita rotunsa edustajia näistä pennuista voi tulla. Ilo ei ole säkäkorkeudeltaan ylisuuri, mutta hyvin vahva narttu ja Nocco puolestaan hiukan korkea, muttei ihan niin luustokas kuin Ilo.
Vaan eipä näistä ikinä etukäteen tiedä. Oletin S-pentueeni olevan kanssa kookkaita, muttei niistä niin suuria tullutkaan.
Nyt siis jännätään millainen katras sieltä maailmaan saapuu. Pennuille on jo koteja odottelemassa, mutta aina voit ilmoittaa kiinnostuksesi ja katsotaan sitten pentujen synnyttyä ja viikkojen vierähdeltyä mikä pentu kenellekin on menossa.
Tulevien kotien harrastuneisuus on minulle kaiken edelle menevä asia (tietysti sen koiran hyvän elämän ja hoidon lisäksi) ja tällä tarkoitan koiralle mieluisen ja virikkeellisen tekemisen tarjoamista. Koiranäyttelyt eivät ole koirien, vaan ihmisten harrastus. Ne ovat vain muodollinen juttu meidän koirien elämässä, johon käytetään aikaa ja rahaa mahdollisimman vähän. Vain kotimaan valionarvot haetaan.
Tässä kombossa vanhemmat paikkaavat kivasti toistensa rakenteellisia ”puutteita”. Ilo on voimakkaasti kulmautunut edestä ja Nocco niukemmin. Nocco on lyhyemmän pituinen rungoltaan, – ei kuitenkaan liian lyhyt – kun taas Ilo on pidemmän mallinen (pituus tulee onneksi rintakehästä).
Ilon yllä olevan kuvan on ottanut Esko Pamppunen. Noccon posekuvat Birita Pohjonen.
Alla olevan QR koodin takaa löytyy pieni video ultrakäynnistä
