Viime viikonloppuna yhdessä näyttelyssä spekuloitiin karvattoman koiran todellista genotyyppiä asiassa karvaton vs. puuterihuisku.
Itse en ollut paikalla, mutta luin ko. koiran arvostelua pöyristyneenä. Pöyristyneenä siksi, että tuomari oli arvostelussa spekuloinut oliko kyseessä karvaton vai puuterihuisku ilmiasusta (karvaton) huolimatta. Spekulaatiotaan hän oli tehostanut tuumaamalla, että täysi hampaisto nakulla olisi virhe. Menemättä sen enempää samaisen kehän muihin hassutuksiin ja linjattomuuteen, käsitellään tämä nakujen karvomisasia.
Paikalla oli myös spekuloitu asiaa sekä näyttelyohjaajan että parin muun tuomarin avustuksella. En todella tiedä muuta, kuin että lopulta oli ilmeisesti todettu trimmaamisen olevan Suomessa ok.
Tuomari siis oli ilmeisesti maasta, jossa hänen käsityksen mukaan nakujen trimmaaminen ei ole ok ja jos jotain merkkiä sellaisesta olisi havaittavissa (vai riittikö tässä tapauksessa kurkistus suuhun epäilemään ko. yksilön olevan todellisuudessa puuterihuiskun), asiaan pitäisi puuttua. No, hän ei kuitenkaan ollut antanut EVAa (?), vaan tyytynyt mutisemaan asiasta arvostelussa. Laatuarvostelu oli muistaakseni EH.
Tässä tapauksessa nähdään hyvin se, miten tuomarit eivät voi tietää totuutta näistä asioista suurimmalta osinkaan. Olikohan tuomari Australiasta. Siellä kyllä takuulla ajellaan nakuja ihan siinä missä muuallakin maailmassa. Tuomarihan ei suinkaan ollut väärässä siinä asiassa, että nakujen ajelu olisi kiellettyä. Niin se todellakin on myös meidän näyttelysääntöjä täydentävien ohjeiden mukaan, mutta sitähän ei näyttänyt tietävän näyttelyohjaaja sen paremmin kuin kaksi konsultoitua tuomariakaan.
Tässä nyt eletään aikaa, jossa näyttelyharrastus on melkolaillakin tikun nokassa ja ihan hyvä niin. Olisi korkea aika saada kitkettyä kaikki arveluttava puuhastelu lajin parista pois ja tämä seikka olisi kiinanharjakoirien kohdalla se asia, johon tulisi todellakin tarttua.
Olen itse pyrkinyt vuosituhannen alkuvuosina vaikuttamaan tähän älyttömyyteen rotuyhdistyksen puheenjohtajana ja jalostustoimikunnan puheenjohtajana ollessani. Vastaanotto oli niin myrskyisä, että minusta haluttiin mielipiteineni päästä eroon :). Osa haluaa edelleen.
Ehdotin siis silloin valmistuneiden näyttelysääntöjä täydentävien ohjeiden voimaan tulessa, että rotuyhdistyksen ja -järjestön sekä kennelliiton yhteistyöllä pitäisi tehdä selväksi mitä tuo sääntö tarkoittaa nakuharjakoirien tapauksessa. Karvaisemmat nakut kun kuitenkin on kautta aikojen kunnostettu näyttelyihin noiden silloin valmistuneiden täydentävien ohjeiden vastaisesti. Ja näitä karvaisempia nakuja on esitetyistä nakuista karkean arvion mukaan 99%.
Tässä ensin lainaukset aiheeseen liittyen rotumääritelmästä:
YLEISVAIKUTELMA: Pieni, toimelias ja viehkeä koira. Luustoltaan sirosta
keskivahvaan. Sileä, karvaton runko, karvaa ainoastaan käpälissä, päässä ja hännässä; vaihtoehtoisesti pehmeä, harsomainen karvapeite. Rodussa on kaksi selvästi
erilaista tyyppiä: kaurismainen, jalo ja siroluustoinen sekä tiiviimpi, luustoltaan ja
rungoltaan vankempi.
KARVAPEITE:
Karva: Rungossa ei suuria karvalaikkuja. Harja mieluiten pitkä ja runsas, myös
niukka harja hyväksytään. Ihannetapauksessa harja alkaa otsapenkereestä ja jatkuu
kaveten niskaan. ”Puuterihuiskulla” on aluskarva ja pehmeä, pitkä harsomainen
peitinkarva.
Eli, kaikki suuremmat karvalaikut alueilla, joissa se ei ole toivottua, ovat virhe. Tosiasiassahan suurin osa nakuista on varustetut kauttaaltaan rungon peittävällä karvoituksella (joka ei kuitenkaan ole sama asia kuin puuterihuiskut) tai ainakin niin, että koko selkää, lapojen/olkavarsien aluetta sekä takajalkoja peittää yhtenäinen karvoitusalue. Vain todella nakut koirat omaavat yksittäisiä karvoja tai pienempiä karvalaikkuja ei-toivotuilla alueilla.
No miten näitä virheitä tuomarit voivat sitten ottaa työssään huomioon? Pääosin ei mitenkään, koska runkokarva poistetaan taitavasti (ja toivottavasti koiran hyvinvointia ja terveyttä vahingoittamatta) pois. Osa ei osaa tehdä asiaa kovin taitavasti, vaan ihon pintaan jää joko näkyvä tai tuntuva sänki tai jotain viitteitä runkokarvan poistamisesta, osalla ihan ihon mennessä rikki sieltä sun täältä. Näin ollen tuomarit saattavat vain arvailla ja osalla huomatakin ajelua tehdyn, mutta puuttuminen tähän kollektiivisesti kaikille paikalla oleville rodun edustajille samassa suhteessa on täysin mahdotonta.
Se, mitä minä ehdotin taannoin, oli että karvaisten nakujen runkokarvan saisi näyttelysääntöjen mukaan käsitellä tavallisella trimmerillä siistiksi, mutta sänki jäisi näin ollen arvosteluperusteeksi, jonka tuomari sitten arvostelisi siinä missä minkä tahansa muunkin ominaisuuden koirassa.
Tämä ei rodun kovaäänisille harrastajille tuolloin kelvannut ja tuskin kelpaisi vieläkään. Yhteistä säveltä kun voisi olla vaikeaa saada aikaiseksi ja jokaista näytteilleasettejaa tähän sitoutumaan. Asian valvontakin olisi melkolailla mahdoton työmaa.
Alla lainaus näyttelysääntöjä täydentävistä ohjeista:
11.4 Viaksi katsottavan tai muun ominaisuuden korjaaminen tai muuttaminen
Mikäli ulkomuototuomari toteaa tai epäilee koiraa arvostellessaan, että koiralle on tehty jokin sääntöjen vastainen toimenpide pyrkimyksenä korjata rotumääritelmässä mainittua vikaa tai muuta viaksi katsottavaa ominaisuutta, hän voi käynnistää toimenpiteet asian tutkimiseksi.
Näyttelysäännön vastaisia käsittelyjä koskevista epäilyistä on tehtävä ko. ulkomuototuomarin
allekirjoituksella varustettu merkintä arvostelulomakkeeseen, tai mikäli näyttelyssä on käytössä sähköiset arvostelulomakkeet, allekirjoituksen sijasta sähköiseen arvostelulomakkeeseen kirjataan merkinnän tehneen tuomarin nimi. Koiralle annetaan EVA, koska sitä ei voida kaikilta osin arvostella.
Sääntöjen vastaisen menettelyn tutkimiseksi koirasta on oikeus ottaa tarvittavia näytteitä Kennelliiton antidopingsäännön mukaisesti.
Antidopingsäännön mukaan tavanomaiset turkin hoitoon, pesuun ja trimmaukseen tarvittavat aineet sallitaan. Aineiden käyttämisellä ei saa pyrkiä vaikuttamaan koiran suorituskykyyn, karvan laatuun, väriin tai karvapeitteen muotoon. Niiden käyttäminen ei saa aiheuttaa haittaa koirien terveydelle ja hyvinvoinnille.
Itselleni tässä ei ole mitään epäselvää. Nakujen kalttaaminen karvattomiksi on yksiselitteisesti näyttelysääntöjen vastaista toimintaa, koska tuomareilta viedään mahdollisuus virheen arvosteluun ja huomioonottamiseen. Spekuloida voidaan myös sillä onko se koiran näkökulmasta edes ok, vallankin kun osa puuhastelijoista riipii nakujen ihot naarmuille. Osa raastaa ihoja vielä kehän laidallakin kuiviltaan käsihöylillä!
Toivoisin pikkuhiljaa tämän asian yhdenmukaistamista kaikille saman arvoiseksi (näyttelymaksut ovat ihan järkyttävissä summissa nykyään oikeasti), virheen huomioon ottamisen mahdollisuutta tuomareille arvostelussa ja koirien ja omistajien päästämistä helpommalla. Ei tuo asia ole kuin tahdosta kiinni mitä sille tehdään nyt ja tulevaisuudessa. Tähän asti tahto on ollut toimia näyttelysääntöjen vastaisesti ja koirien hyvinvoinninkin kustannuksella joissain tapauksissa.
Artikkelin otsikkokuvassa karvainen karvaton Crestwood She Sells Seashells. Kuvan ottanut Pekka Rantanen.
