Meillä kävi pentukuvia napsimassa ihan erikseen kuvaamiseen paremmin vihkiytynyt ihminen, siskoni Heidi. Kuvia otettiin pitkälti toista tuhatta ja niiden satoa odotellessa kirjoittelen hiukan pentuarjestamme täällä Porissa.
Pennut alkavat olemaan vauhdikkaassa ja kekseliäässä iässä. Nokosia otetaan edelleen suurin osa vuorokaudesta, mutta hereilläkin jaksetaan jo touhuta ja silloin mennäänkin porukalla jo lujaa ympäri asuntoa. Ruokakin maistuu jo hienosti ja emät tietysti ovat alkaneet tuntuvasti vähentää imettämistä. Pentujen vieressä ei liioin enää nukuta, vaan he saavat jo pärjätä uniajat keskenään.
Meidän pennut kasvavat ruualla, jossa kolmasosa on vaihtelevia lihoja, pääosin Mushin täysravintoseoksia, mutta myös esim Neun heppajauhelihaa. Seuraava kolmasosa tulee Monsterin Lamb&Duck tai White Fish penturuuasta ja viimeinen kolmannes on kutakuinkin puolet ja puolet itse tekemääni lihaisaa (vuorotellen lohta/järvikalaa ruotoineen jauhettuna ja maksaa) kaura-porkkanapuuroa (jonka seassa on myös kananmunaa, merilevää sekä pellavansiemenrouhetta) ja Neun PentuKarppia. Pentujen ruokailu on hauskan kuulosta ja näköistä mussutusta. Nämä pennut ovat osanneet ruokailla kyllä todella siististi. Yleensä kukaan ei ole uinut ruuassa.
Pentujen sosiaalistaminen on ollut käynnissä nyt parisen viikkoa jo. Täällä käy joka päivä ihmisiä pentuja palluttelemassa. Näin ne saavat heti pienestä pitäen ihmisistä mukavan ja ”hyödyllisen” kuvan. Nämä onkin osoittautuneet kaikki enemmän tai vähemmän todella kiinnostuneiksi ihmisistä. Kuten seurakoirien tietysti kuuluukin olla.
Meillä pentujen naamat (+nakujen kropat) ajellaan viikottain. Näinpä nämä ehtii kokea trimmauksen 8 kertaa ennen uusiin koteihin lähtöään, sekä tietysti myös kynnenleikkuut yhtä usein. Nämä toimenpiteet opetetaan pennuille määrätietoisesti, mutta pennun tahtisesti eli pyritään tietysti siihen, että pentu ei koe koskaan oloaan epämukavaksi tai pelottavaksi ja sitä kautta toimenpiteiden tekeminen uusissa kodeissakaan ei ole hankalaa. Näin toimien on mahdollista olla melko varmoilla vesillä siitä, ettei käsittelyt muodostu pelottaviksi jatkossakaan, kun opituista rutiineista pidetään uusissa kodeissa kiinni.
Madotuksiakin pennut saavat pariin otteeseen ennen kotiin lähtöään, jossa vielä madotetaan ennen ensimmäisiä rokotuksia.
Pennut ovat jo harjoitelleet pari kertaa seisomista makupalan kanssa ja se alkaakin jo sujua kaikilta kivasti. Näitä taitoja myös vahvistetaan vielä ja kaikki lähelleni jäävät pennut saavatkin jatkaa ohjauksessani näyttely/kontaktitreenejä sekä sisä- että ulkoharjoitteluina omistajien niin halutessa.
Pentujen varhaisissa leikkikehän ulkopuolella tapahtuneissa kävelyissä meillä on ollut monenlaista vaihtelevan tuntuista ja kuuloista alustaa tarjolla pennuille. Näin heistä on tullut varmajalkaisia ja erilaisia alustoja ja tuntemuksia pelkäämättömiä ja uteliaita pikku vintiöitä. Heille on tarjoiltu myös erilaisia makuelämyksiä sekä ulkomaailmasta löytyviä asioita, kuten syksyn lehtiä rapisteltavaksi sekä käpyjä kannettavaksi. Myös kiviä on saatu nuoleskella :). Lihaisat peuran ja lampaan luut sekä kuivatut muikut ovat myös jo tulleet tutuiksi ja niiden ympärillä käykin melkoinen kuhina.
4.11 meille tulee kylään kennelneuvoja, joka samalla siruttaa molemmat pentueet. Sen jälkeen voidaankin sitten alkaa käynnistellä rekisteröintien viimeistelyjä.
Olet tervetullut meille pentuja nuuhkimaan ja palluttelemaan. Laita vain viestiä, niin sovitaan aikataulusta.
Vielä vapaana olevista pennuista voi myös kysellä puhelimitse numerosta 050 363 6656.
Artikkelin kuvat Heidi Enqvist
