Tässä kun pohtii seuraavia pentusuunnitelmia ja jalostusvalintoja, törmää taas monenlaisiin tosiasioihin, jotka ovat osa kasvattajan elämää.
Jokainen kasvattaja tekee omat kompromissinsa käytössään olevien tietojen varassa.
Suomessa on nyt kiinanharjakoirakasvattajien keskuudessa menossa jonkinlainen siirtymäkausi, jossa osa kasvattajista on jo alkanut ottamaan myös rtg kuvat ja geenitestipalettiin silmäsairauksien lisäksi cddy testin, jo ”normaalien” terveystarkkien lisäksi (silmät/polvet/pumppu). Osa taas ei ole lähtenyt vielä mukaan talkoisiin lainkaan ja osa tutkii osan materiaalistaan.
Osa kertoo syyksi tiedon vähäisen määrän rodussa (miksi eivät siis ole kiinnostuneita hankkimaan näitä tietoja omille koirilleen), mutta sehän nyt ei ole mikään järkevä syy jättää sitä tietoa keräämättä omalta kohdalta. Ei niitä rtg kuvia ja geenitestejä kukaan muillekaan vielä ole ilmaiseksi hopeatarjottimella tarjonnut. Kun mahdollisimman moni on näissä talkoissa mukana, olemme niidenkin osalta viisaampia jatkossa jalostusvalinnoissamme. Kasvattajat ovat omalla asenteellaan hyvin ratkaisevassa roolissa siinä miten paljon asia kiinnostaa myös koiranomistajia rodun keskuudessa.
Olen saanut viime viikolla yhden kasvattajan silmilleni näiden omien koirieni tutkimisen vuoksi. Hän oletti, että jalostan jatkossa vain rtg lausuntoja tai geenitestejä enkä ole jatkuvassa kommunikaatiossa kollegoideni kanssa ja käy vanhan liiton vuoropuheluja. Hän näki kaikenlaisen rtg kuvantamisen ja geenitestien otattamisen (erityisesti tuo cddy, jota hän ei edes tiennyt mitä se tarkoittaa) vahingollisena asiana rodulle, koska silloin hän kokee geenipoolin kapenevan liiaksi, kun tuijotan noita tuloksia liiaksi jalostusvalinnoissani. Kyllä, näinkin voi ajatella.
(c) Esko Pamppunen
Minulla on periaate, että jokainen jalostusyksilö geenitestataan DNA passilla, joka pitää sisällään kaiken mahdollisen, mitä rodulle tällä hetkellä on sillä saralla saatavilla. Samoin jokainen jalostuskoira rtg kuvataan meillä. Silmä/polvi/pumpputarkit ovat alle vuoden vanhat astutuksen aikaan. En todellakaan koe tätä minkäänlaisena uhkana rodulle vaan mahdollisuutena ottaa huomioon myös tällaisetkin asiat jalostusvalintoja tehdessä.
On totta, että nämä tiedot tekevät rajaamista monien muiden kriteerien lisäksi.
Ensisijainen jalostuskriteerini on luonne. En suostu tinkimään siitä, että kiinanharjakoiran tulee kyetä elämään tasapainoista ja normaalia arkielämää, joka pitää sisällään monenlaisia aktiviteetteja. Sen tulee lähestyä itse vierastakin ihmistä tarvittaessa ja hallita tunteensa vieraiden koirien kanssa. Sen ei tarvitse sietää kaikkia vieraita koiria hanurillaan, mutta sen hermojen tulee pysyä siinä määrin kasassa, että sen kanssa voi mennä treenihalliin tai näyttelyihin, vaikkei se vieraista koirista pitäisikään. Lenkeillä en edes anna koirieni nuohota vieraiden koirien kanssa, jos mukanani on koko meidän lauma.
Seuraava kriteerini on terveys. Luonnollisesti otan selvää suunnitellun yhdistelmän lähisuvun (kolme polvea) vitsauksista ja siitäkin pidemmälle, mikäli tietoa on saatavilla. Tuonnit ovat välttämättömiä geenipoolin kannalta, mutta yllättävän usein niissä ei ole mitään tai hyvin vähäisiä terveysrasitteita suvuissa. Niiden geenit menevät jotenkin sekaisin vasta rajan ylitettyään ja se mitä sieltä sitten putkahtelee, tulee selville vasta rottakokeiden jälkipuinneissa.
Näin ollen näissä terveysasioissa on oltava mukana aikalaillakin sitä maalaisjärkeä, joka on nykyään useamman mielestä kirosanaksi luokiteltava määritelmä. Ongelmia ei auta tietoisesti tuplailla molemmin puolin sukutaulusta ja hyvä olisi tietää myös käytettävien koirien pentuesisaruksien terveydentila, jotta sellaisenkin tiedon voi valjastaa hyötykäyttöön.
Sitten kun aletaan pohtia ulkomuotoon liittyviä asioita, niin niissä peräänkuulutan toiminnallista ja tasapainoista rakennetta, joka näkyy puhtaina liikkeinä. Joskushan näistä joutuu tinkimään, mutta mitään sellaista rakenteellista ominaisuutta en halua linjoihini, joka voisi aiheuttaa koiralle kipuja normaalielämässä (joka meillä pitää sisällään myös kovaa rantarallia ja vaikkapa agilityä). Harvoin toki harjakoirien rakenne niin kuralla onkaan, mutta kyllä melkoisia vatkaimia kehissä näkee toisinaan eikä niistä tunnu kaikki tuomarit välittävän mainita. Saattavat jopa voittaa.
Ulkomuotoon liittyy myös pää, silmät, korvat, häntä ja vaikkapa turkin laatu, jonka haluan ehdottomasti pitää yhtenä tavoiteltavana asiana. Oikea karvan laatu. Niin nakuilla, kuin puutereillakin. Se on yllättävän merkittävä asia arjessa. En missään nimessä suostu alkaa luttaamaan puuteria kolmen päivän välein ja pitämään niitä öljyissä. Turkin tulee kestää normaalia elämää ja olla kohtalaisen helppohoitoinen (itsellä pesuväli noin 2 viikkoa jos ei ole näyttelyitä tai älyttömiä kurakelejä). En siis yhdistä kahta pumpulipalleroa keskenään jne.
Jos toisella vanhemmista on toivomista päässä, tulee sen toisella olla rotumääritelmän mukainen.
Näitä palasia kun kasailee ja ottaa sitten vielä lopuksi tosiaan mukaan nuo eri terveystutkimuksien antamat informaatiot, ollaankin siinä tilanteessa, että materiaali kapeni oleellisesti. Ja lähinnä sen vuoksi, ettei noita kaikkia terveystietoja ja geenitestejä vielä ole kuin kourallisella populasta. Näinpä, vaikka kovasti haluaisikin jo nuo kaikki erilaiset tiedon muruset olevan käytettävissä, ne eivät ole.
(c) Esko Pamppunen
Meillä on nyt seuraavana tarkoitus astuttaa Ilo, meidän puuterityttö. Luonnollisesti puuterin ollessa kyseessä – ellei halua ainoastaan puuteripentuja – tulee uroksen olla naku. Ilo on nyt 2,5 vuotias ja mieluiten käyttäisin sille huomattavasti iäkäämpää urosta. Puuteriin en halua liioin kovin herkästi yhdistää tumppunakua, vaan haluaisin sulhon olevan aito naku tai ainakin sen taustoissa olevan aitoja nakuja.
Iäkkäämpää urosta jo ihan siksikin, että kun ei meillä ole juurikaan niitä rtg kuvattuja ja cddy testattuja N/CDDY tai N/N nakupoikia, niin reilumpi ikä jo hiukan päästää selvemmille vesille selkävaivojen osalta. Toki kaikkien muidenkin perinnöllisten ”lastentautien”.
Vaan eipä ole ollut helppoa löytää tällaista iäkästä, aitoa nakua, joka olisi kivaa ja sopivaa sukua, Terveenä pysynyt ja kulkusetkin tallella. Joten voihan se olla, ettei Iloa sitten tule astutettua vielä ellei joku ihme tipahda taivaalta. Ulkomaillahan on vaikka mitä, mutta niitä ei ole sitäkään vähää tutkittu kuin näitä meidän Suomipoikia.
